Alkuteos: Paganini-kontraktet, 2010
Tiedostomuoto: E-kirja (EPUB, Adobe DRM suojattu)
Kategoriat: Kaunokirjallisuus / Käännetty kaunokirjallisuus, Kaunokirjallisuus / Dekkarit ja jännitys
Kirjailija: Lars Kepler
Suom. Elina Uotila.
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2011
Sivumäärä: 622 (ISBN: 978-951-31-6242-9)
Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti:
Ruotsin aseviennin päätöksistä vastaava Carl Palmcrona löydetään hirttoköydestä edustuskodistaan Östermalmilta. Huone on täysin kalustamaton, eikä lähellä ole mitään, minkä päälle Palmcrona olisi voinut kiivetä. Silti tapaus vaikuttaa itsemurhalta.
Tukholman edustalta löytyy kuollut nainen holtittomasti ajelehtivasta moottoriveneestä. Naisen keuhkot ovat täynnä vettä, mutta vaatteet ja vene eivät ole märkiä. Onko kyseessä onnettomuus?
Rikoskomisario Joona Linna alkaa tutkia arvoituksellisia kuolemia ja löytää niiden välille yhteyden. Samalla hän oivaltaa, että kolmaskin ihminen on hengenvaarassa.
Paganini ja paholainen on hengästyttävän vauhdikas trilleri arkaluontoisista asekaupoista, kiristyksestä, viulunsoitosta – ja kuolemankin ylittävästä sopimuksesta paholaisen kanssa. Suomalaistaustainen komisario Linna on tuttu Lars keplerin ensimmäisestä rikosromaanista Hypnotisoija.
Kommentit:
Ei tämä nyt niin huonokaan ole – vaan karmea! Alussa on suorastaan hiuksia nostattavaa takaa-ajoa, mutta se kestää liian kauan. Poliisitutkinnatkin ovat jäykästi ehtineet käynnistyä (varmaan pari viikkoa jo kulunut) ja pariskunta yhä vaan juoksee pakoon... kova kunto noilla ruotsalaisilla.
Otsikon perusteella tulee väkisinkin kuvitelleeksi että juoni käsittelee Paganinia, ei käsittele - eikä paholaista. On se siellä mutta ei se tähän Die Hard 6:een ole valikoitunut muuten kuin myyntimielessä. Osuvampi nimi olisi: "Takaa-ajoa, röykkiöittäin ruumiita ja vaarattomia olkapääosumia."
Entä tämä: mystinen hirttäminen alkupuolella - nyt tulee jotain todella jännää - eipäs, jätkä hirtti itsensä miltä se kyllä vaikuttikin... öö, onko kirjoittajat lukeneet yhtään dekkaria ennen tätä, mitä jännää tuossa muka on?
Ja sitten se polviin ampuminen, niinno - ei taida olla tarpeeksi rankkaa kun pannaan poika raiskaamaan siskoa - miksi kirjailijapariskunta ruotsista arvelee tämänkaltaisen olevan painokelpoista - hyi hitto.
Ensimmäinen Lars Kepler-kirja oli lupaava ja elokuvaakin on tekeillä (tästäkin), mutta tämän osan suhteen en haluaisi olla näyttelijäpolo joka yrittää näille pohjille rakentaa. Karmivin stereotypia on kirjan keskivaiheille putkahtava tv-juontaja, joka päättää piinata yhä pakenevaa pariskuntaa jonkinlaisella kotitekoisella mökkihöperön tv-visalla jossa sankaritar pakotetaan strippaamaan... yäääkkk!!!
Päähenkilö on suomalais-sukuinen ja jopa "Tuntematonta sotilasta" siteerataan suomalaislukijoiden miellyttämiseksi. Onko meillä niin suuret dekkarimarkkinat että nuoleskella kannattaa.
Kaikkia langanpäitä ei sitten solmittu, jos se nyt lopussa enää ketään kiinnosti. Miten muuten kävi Alexin maksalle, kaveri oli melko isossa roolissa ja jäi kaipaamaan siirrännäistä. Jos siihen kuoli niin kannattaisi mainita? Ja kuolettavia osumia saaneet, takuulla kuolleet - vielä mitä, lopussa laitetaan laastaria ja taas kulkee. Miksei siitä Alexin Paganini-soitosta lopussa saatu mitään irti? Soitti vaan loistavasti eikä sillä ollut juonen kannalta mitään merkitystä ja jutun nimi on kuitenkin ”Paganini ja paholainen”...
Roskat roskikseen ja täyskäännöksellä takaisin "Hypnotisoijan"-suuntaan.
- - - - - / * * * * * (*!**??)
Lars Kepler julkaisut:
Hypnotisoija, 2009
Paganini ja paholainen, 2010
Eldvittnet (The Fire Witness) 2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti