Tommi Kinnunen kertoo kirjastaan Yle areenassa. Katso video täältä
Katso kirjan traileri Youtubesta.
Tiedostomuoto: E-kirja (EPUB, vesileimattu)
Julkaisuvuosi: 2014
Sivuja: 240
Kategoriat: Etuja ja Kaunokirjallisuus / Kotimainen kaunokirjallisuus
Kirjailija: Tommi Kinnunen
Kustantaja: WSOY
ISBN: 9789510405185
Kustantaja esittelee teoksen seuraavasti:
Jokainen valitsee omat ovensa ja kulkee läpi keittiöiden ja kuistien
Hienovaraisen tarkkanäköinen romaani ihmisistä, jotka rakentavat unelmansa luvattomiin harjakorkeuksiin. Nuori pitäjänkätilö Maria herättää ympäristössään epäilystä. Hankalia synnytyksiä kunnialla hoitava nainen saa viimein tahtomaansa arvostusta, mutta ei huomaa jääneensä oman kaipuunsa vangiksi. Aviottomana syntynyt Lahja-tytär tahtoo kerätä elämäänsä kaiken sen, minkä äiti omastaan painolastina hylkäsi.
Sodan polttamaan pohjoiseen palaava pakolainen kaipaa avioliitossaan kosketusta, kun taas sotasankari Onni etsii kaupungeista lyhyeksi jääviä, kiellettyjä onnenhetkiä. Vuosikymmeniä myöhemmin Kaarina sisustaa appensa unelmista tyhjenneen talon ja tahtoo purkaa sitä, mitä toiset ovat äänettömäksi rakentaneet.
Tommi Kinnunen (s. 1973) työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Hän on syntynyt Kuusamossa ja asuu tällä hetkellä Turussa. Neljäntienristeys on näytelmiä ja kabareita kirjoittaneen Kinnusen esikoisteos.
Sisällysluettelo + päähenkilöiden motot:
KULJETUT TIET:
1996 Terveyskeskus - s. 7 (sivunumerot e-kirjan mukaiset)
MARIA (kunnankätilö)
Lupaan Jumalan ja hänen pyhien evankeliumiensa kautta palvella lapsenpäästössä jokaista joka puoleeni kääntyy. Ylhäistä ja alhaista, rikasta ja köyhää, yöllä ja päivällä. - KÄTILÖNVALA 1980 -
1895 Huppukuja (kun tekee mitä ei tiedä osaavansa) s. 12 (kuvaukset löytyivät Celia-äänikirjasta)
1904 Kievarintie (matka ja paluumatka) s.21
1925 Porrastus (alati laajeneva asumus) s. 29
1933 Shemeikantie (tarpeellisia ja tarpeettomia ihmisiä) s. 34
1936 Selkostie (paluu synnytysmatkalta) s. 39
1944 Laukunkantajantie (kaiken omistamisen turhuus) s. 44
1953 Kärrytie (mittasuhteet ovat toiset) s.52
1955 Römppäkuja (intohimon viimeinen liekki) s. 58
LAHJA LÖYTÖVAARA (Marian tytär ja Onnin vaimo. Heillä myös lapset, Lahjan avioton tytär Anna, Johannes ja sokea Helena)
Jumalan pelko olkoon elämäni suurin voima. Vaadin aina enimmän itseltäni. Vastoinkäymisten kohdatessa muistan päämäärämme suuruutta. Alistun itsekuriin. - LOTTASÄÄNNÖT 1936 -
1911 Helmenpyytäjäntie (palaneen raunioilla) s. 66
1931 Palonkuja (savun kertomia asioita) s. 71
1938 Jamatie (kolmanteen ja neljänteen polveen) s. 77
1946 Korsukuja (liian pienissä tiloissa) s. 84
1950 Puomitie (etäisiä ja läheisiä asioita) s. 91
1957 Varikkotie (toisilta lainatut sanat) s. 96
1959 Leskeläntie (kaksi kaipaajaa) s. 100
1967 Kirkkotie (aina on olemassa yhteys) s. 107
1975 Rysätie (yksinäisyyden torjumista) s. 115
KAARINA (Onnin ja Lahjan miniä, eli heidän poikansa Johanneksen vaimo)
Minä tahdon sinua rakastaa ja olla uskollinen niin myötä kuin vastoinkäymisissä, niin hyvinä kuin pahoina päivinä elämän loppuun asti. Sen merkikisi otan sinulta tämän sormuksen. - AVIOLIITTOLUPAUS 1960 -
1964 Kotiveräjäntie (pinttynyttä likaa) s. 122
1966 Hukanpolku (rinnakkain uutta ja vanhaa) s. 126
1967 Sumpputie (vangitun tarina) s. 132
1969 Onnintie (tarpeettoman poistamista) s. 138
1971 Lehmipolku (on hetkiä jolloin ei maistu) s. 144
1973 Keskuskuja (jotkut yhteydet unohtuvat) s. 149
1977 Hollikuja (molemminpuolista rajankäyntiä) s. 153
1980 Kuormurintie (seisahtuessa maailma on toinen) s. 160
1996 Kitkantie (hymyilyntapainen) s. 163
ONNI
Minä tahdon täyttää kaikki minulle annetut käskyt ja määräykset paraimman voimani mukaan. Kaikessa tahdon käyttäytyä niin kuin uskollisen, kunnollisen ja urhoollisen miehen tulee. - SOTILASVALA 1928 -
1930 Soidinpolku (kun muistot syntyvät) s. 169
1934 Kiitämäntie (kun on kaikki mitä tahtoo) s. 176
1943 Alppijääkärintie (kokemusten yhdistämät) s. 180
1946 Poratie (uuden rytmin löytyminen) s. 1986
1950 Jätkäntie (yhteys joka katkesi) s. 194
1952 Ansakierros (eroamisen vaikeus) s. 201
1953 Huoparintie (asioita joilla on nimi) s. 207
1954 Huvikuja (omaa tilaa) s. 211
1955 Tuohustie (yhteisen nimittäjän poistuminen) s. 217
1957 Konetie (vasta istutettu on hento) s. 222
1959 Ouluntie (perille pääsee nopeasti) s. 226
1996 Vintti s. 235
Oma kokemus:
Piti kahteen kertaan tarkistaa että onko oikeasti miehen kirjoittama, joku Kinnunen se taisi olla. J. K. Rowlingkin piiloutui nimimerkin taakse, kun pelkäsi nimensä karkoittavan pojat lukijoiden joukosta. Etupäässä tämä siis vaikutti olevan naislukijoille tarkoitettu, mutta jatkossa havahduin siihen tosiasiaan, että romantiikkaa tästä ei juurikaan löydy, joten sitä karttavatkin voivat kirjaan uppoutua turvallisin mielin
Kinnunen on rauhallinen, ei vakuuttele, eikä pakota lukijaa kokemaan mitään. Hän kuljettaa henkilöitään polku kerrallaan ja antaa tarinan mennä omalla painollaan. Tunnistettavien tapahtumien ja tunnetilojen lista on niin pitkä, etten siteeraa tähän mitään, koko kirja on oikein kotoisan oloinen.
Rakenne vaikuttaa sekavalta, mutta se ei lukiessa häiritse. En ymmärtänyt tiennimiä lukujen otsikoissa, mutta ei niitä ennättänyt pohtiakaan. Jokainen löytää neljästä hahmosta varmasti oman suosikkinsa, minä nautin jälkikäteen pohtien eniten Lahjan seuraamisesta, jotenkin hän toi mieleeni karskin Niskavuoren Hetan. Tapahtumia kuvaillaan välillä kolmannessa-, välillä ensimmäisessä persoonassa. Alussa en tiedä kuka on "minä" ja nyt myöhemminkin arvelen että se oli Lahja kuolinvuoteellaan. Ensimmäisen luvun kursivoitu teksti taas viittaa Onnin seikkailuihin 1950-luvulla, mutta tämäkin selviää kirjan loppupuolella. Äänikirjaa kuunnellessa putoaa kyydistä helpommin, koska ei tiedä kursivoinnista, eikä muista vuosilukujakaan.
Neljäntienristeyksen henkilöt eivät löydä elämässään ymmärrystä (poikkeuksena Kaarina). Lukija saa päättää lankeaako heidän osakseen myötätuntoa vai jatkavatko tulematta hyväksytyiksi.
Alkaako Tommi Kinnunen kirjoittamaan lisääkin? Olisi kiinnostavaa lukea lisää aiheeseen ja sukuun liittyvää. Tässä olisi ainesta uudeksi Niskavuori -saagaksi, tällä kertaa koillismaan suunnalta kerrottuna.
Lisäys: 14.11.2014. Tänään julkistettiin kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat ja Tommi Kinnunenhan se siellä on listalla Neljäntienristeyksineen. Professori Anne Brunila valitsee kilpailun voittajan siis kahden viikon päästä, sittenpä nähdään miten Finlandiassa käy. Kinnusen valintaa puoltaisi jälleen ajankohtainen tasa-arvokeskustelu, tässä kirjailijan mielipide asiasta (linkki Helsingin Sanomien artikkeliin). Toiveeni näköjään toteutuu jatko-osan suhteen, sillä hän kertoo jatkavansa sokean Helenan tarinaa uudessa kirjassaan (linkki uutiseen Ylen sivuilla).
*****/***** (suosittelen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti